sunnuntai 4. elokuuta 2013

TeenStreet 2013

Oon taas vaihteeks myöhässä aikatauluista oltuani yli viikon poissa blogosfääristä ja tällä kertaa syynä on kesän menojen kohokohta, TeenStreet-leiri Saksassa. Ite olin mukana neljättä kertaa, nyt apulaisryhmänvetäjänä.

Viime vuonna ylitty leiriläisten ikäraja, aika siis siirtyy seuraavalle asteelle :D

Lähtö lauantaina 27. päivä tapahtu yheltä yöllä ja vieläpä pienellä kaveriporukalla toteutetun yli 10-tuntisen etukäteisfiilistelyn jälkeen. Itteni tuntien arvelin, että bussissa ja lentokoneessa ei pahemmin tuu nukuttuu, ja oikeeseen osuin - valvomista yhteen menoon tuli siis päälle 40 tuntia (aikasemmin en ollu valvonu kokonaista vuorokauttakaan...). Bussimatka Jyväskylästähän suju vielä oikeen mukavissa merkeissä jutellessa ja soitellessa, mut Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Offenburgin leirialueen välinen osuus ei menny ihan niin vahvasti. Lento oli totutusti vähän aikataulusta perässä, mikä ei kuitenkaan vetäny vielä mitään vertoja Frankfurtin päässä yli tunnin myöhästyneelle bussikyydille. Kun bussi lopulta tuli, törmättiin helteisen sään ja puutteellisen ilmastoinnin harmilliseen yhistelmään sekä liikenneruuhkaan, jossa mateleminen sai matkan alkuvaiheen viivästymään entisestään. No, sainpa sentään jälleen vetää ylistystä kitaralla sekä kuvata lintuja bussin ikkunoista :D



Saksan eteläosissa sijaitsevassa Offenburgissa oli toissavuonna kyllä lämmin, mut nyt siellä oli enemmän ku lämmin. Suomiporukan purkautuessa busseista hikisenä ja väsyneenä ulkolämpötila huiteli luultavasti jossain neljänkympin hujakoilla, eikä kunnon ruokaakaan ollu enää tarjolla. Varsinaisen ohjelman alkua edeltäneenä aikana turvauduin siis Suomesta tuomiini ruisleipiin ja purkkitonnikaloihin ja onnistuin joten kuten ravitsemaan itteni, mut väsymystä tää ei tietenkään poistanu. Eka ilta meni melkosen hämärillä valoilla niin mun ku monen muunki suomalaisen osalta - illalla just ennen nukkumaanmenoo meinasin oikeesti jopa nukahtaa puhuessani! Onneks ennen sitä pääs jopa käymään viileessä suihkussa, mikä vähän lievitti lähes sietämätöntä olotilaa. Tavanomasesta poiketen nukahdin varmaan samalla sekunnilla ku sain pään tyynyyn :D Siinä tilanteessa ei paljoo sentin paksunen retkipatja tai tyypillinen poikien majotuksen metelikään häirinny.

Tältä mun paikka suunnilleen näytti aina välillä, hallittu (?) kaaos siis.

Onneks leiri ei kuitenkaan todellakaan jääny tähän, vaan asiat näytti nukutun yön jälkeen jo huomattavasti valoisammilta. Normaalin leiripäivän rutiinit oli tietenki jo aikasemmilta vuosilta tuttuja, mut uutta oli apulaiskoutsin näkökulma asiaan. Huomasin viikon aikana, että tässä teinin ja koutsin välisessä siirtymävaiheessa mulle oliki parempi olla vaan apulaisena ja totutella ryhmänvetäjän hommaan niin, ettei kaikki vastuu 7 ryhmäläisestä kaatunu pelkästään mulle. Onneks aiemmasta kokemuksesta riparien isosena ja varsinki raamisryhmissä oli ainaki jotain apua. Vaikka tänkertanen leiri oli mulle paljon vaihtelevampi ku aikasemmat huippukokemukset ja varsinki fyysinen terveys heitteli jonkun verran väsymyksestä nuhaan ja päänsärkyyn, eikä viimesen illan ylipirteyttäkään tullu läheskään siinä mittakaavassa ku kahtena vuonna aikasemmin, en todellakaan kadu lähtöäni. Leiri oli jälleen kokemuksena mahtava, osittain eri tavalla vaan. Seuraavaks joitaki maininnan ansaitsevia asioita:

Kokonaan uudet kokemukset. Osa niistä oli enemmän itestään selviä, niinku se ryhmän luotsaaminen, Staff Cafen antimien nauttiminen ja pisin yhteen menoon valvottu aika, mut esimerkiks rukouspino oli jo vähän kummallisempi juttu (siitä enemmän myöhemmin). Sit söin neljän ja puolen tunnin sisällä viis purkkii vanukasta ja kolme jogurttia... :D Kaiken huipuks kävin yhen kerran jopa zumbaamassa! :DDDD

Majoittuminen. Olin luullu et suomalaiset pojat sais toissavuoden malliin nukkuu sisällä halleissa, mut jouduttiinki taas samanlaiseen telttaan ku viime vuonna - satoja ihmisiä nukkumassa puulattialla saman katon alla. Sisäilma oli yleensä saman lämpöstä ku ulkona, mutta selkeesti kosteampaa ja muutenki huonolaatusempaa. Vaikka sää oli todella huomattavasti lämpimämpi ja ratkaisu toimi sikäli paremmin ku pohjoisempana Oldenburgissa, pahimpina hellepäivinä teltasta tuli hiostavuudeltaan mieleen lähinnä iso sauna ja ainoana sadepäivänä tapahtu huomattava vesivahinko.

Sadeveden katolta keräävä ränni alko tulvia yli, ja pahemman vedenpaisumuksen estämiseks vesi johdettiin roskiksiin...
... joiden avulla se sateen viimein loputtua toimitettiin ulos :D
Suklaalevylle kävi lämpimässä parit muuttujat.

Nukkumista puolestaan vaikeutti ennen kaikkee vanhat tutut yskimis-, taputtamis- ja lauluketjureaktiot, muu yleinen huutelu ja tyynysodat, eikä suomalaiset suinkaan ollu näissä vähiten aktiivisia. No, ei se telttakaan ollu niin paha jos onnistu säilyttämään huumorintajunsa kaikissa tilanteissa :D Yks lainaus yöllisestä huutelusta:

-"I love Finnish and Dutch girls!" [ilm. joku ulkomaalainen]
-"But they don't love you!" [suomalaisten vastaus]

Ja huumorintajuahan suomalaisilta löyty jo siellä teltassaki myös muilla tavoilla. Yhtenä iltana osa porukasta laulo Frontside Ollien siitäki huolimatta, ettei Tommia sattuneesta syystä yhtään kiinnostanu laulaa. Sit paitsi että yks makuupussi kiinnitettiin ilmastointiteipillä kattoon roikkumaan, samainen jesari mahdollisti muunkinlaisen viihdykkeen.

Viime vuonna yks suomalaisista pojista kelmutettiin ja tällä kertaa sit tää... :D

Suomalaisuus. Aikasemmilla leireillä on välillä tuntunu siltä, ettei suomalaisia hirveesti huomioida siihen nähen paljonko meitä TS:llä on. Tällä kertaa kuitenki Suomi sai ihan uudenlaista mainetta, esimerkkeinä mainittakoon laululeikit (erityisesti monia ulkomaalaisiakin huomattavasti hauskuttanut Auringonkukkaleikki, jota tuli vedettyy alueella ja jopa Offenburgin keskustassa :D) sekä yhen suomalaisen ylivoimanen voitto opetustilaisuuteen sisältyneessä benjijuoksukisassa. Toisen pääpuhujan sanoin: "Don't mess with a Finn. He'll finish you." :DDD

Huumori. Sitä on olemassa hyvää ja huonoa, ja molemmat oli edustettuina.


Okei, jonnehuumori edusti ainaki sitä huonoa. (Ich liebe = minä rakastan)
Astetta ironisemman muotonen vaateteline saksalaisessa kaupassa.


Jeesus ilmestyi vesiläikkään pöydällä... eiku mitä? Kyllä se vielä sillon näytti siltä :DDD

Rukous. Joitaki leirin ehottomista kohokohdista oli kaks iltaa, jotka tuli käytettyy melkeen kokonaan rukoukseen ja syvälliseen keskusteluun kavereitten kanssa sekä Shhh-ajat, joitten aikana koko 4300 ihmisen leiri oli puol tuntii päivässä täysin hiljaa ja jotka ite vietin suurelta osin rukouksessa. Yks mielenkiintosimpia rukouksen ilmentymiä oli rukouspinot (prayer piles), joitten idea synty poikien opetuksessa ja jollaseen päädyin iteki yhen kerran mukaan :D Rukousvastauksista mainittakoon pahan päänsäryn häviäminen kokonaan suosikkiylistysbiisini aikana ;)

Esimerkki rukouspinosta :D

Mitä muuta sit tapahtu? Leirin teemana oli >>ENEMMÄN. Opetuksissa puhuttiin jonkun verran Jumalan kuuntelemisesta, joka oli mulle kaikista eniten kolahtanu aihe ja opin siitä ihan mukavasti uutta - ennen kaikkee sen, että siihen tarttee oikeesti antaa aikaa. Jos sanoo haluavansa kuunnella Jumalan ääntä mut ei oikeestaan ees yritä, tilanne on verrattavissa ovelle koputtamiseen ja sen jälkeen johonki piiloon juoksemiseen. Hups. Ehkä munki pitää oppii paremmin pysymään välillä paikoillani, olemaan ja kuuntelemaan vaan.

Hengellisten antien lisäks sain myös joitaki uusia tuttavuuksia, näin nelisenkymmentä lajia lintuja ja soittelin mukaan ottamaani kitaraa sekä leirialueella, kaupungilla että Frankfurtin lentoasemalla (vaan kaks kieltä katkes... :D). Paluulennon tunnelmat oli kohtuullisen hilpeet leiriä muistellessa, ja hyvinki laadukkaisiin keskusteluihin päästiin vielä Helsinki-Jyväskylä-bussissa. Äänihän multa lähti heti aluks pahemman kerran eikä oo vielä palannu, mut oli kyllä kaikin puolin sen arvosta. Tää on kyllä valitettavan sekava selostus tapahtumasta, joka pitäis ite kokea, mut toivottavasti sai jonkunlaisen kuvan. Perus kiitokset taas mukanaolleille ja Jumalalle kaiken pitämisestä koossa!

Seuraavaa kertaa ootellessa, millon se ikinä mun kohalla tuleekaan! <3

3 kommenttia:

  1. Parhaita noi huumori-kuvat :DDD

    VastaaPoista
  2. Kiitti Tommi raportista! Kiva lukea näin yksityiskohtaista selostusta leirin eri puolista :). Mitä noi prayer piles -jutut siis oli? Kaikki meni toistena päälle röykkiöön ja sit rukoili, vai? Kuulostaa hiukka tukalalta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se prayer pile oli just sellanen ja kertaalleen mukana olleena voin vakuuttaa et se on just niin tukalaa ku miltä kuulostaakin :DD

      Poista