X-luokan opettajia

Kouluruokatekstini saavuttaman suosion pohjalta päättelin etten oo ainoo joka tykkää asioitten luokittelusta ja määrittelystä ;D Yhestä viimeviikkosesta facebook-keskustelusta inspiroituneena päätin seuraavaks luokitella opettajia. Ilmiö lienee yhtä tuttu ja monia ihmisiä koskettava kuin kouluruokakin. Koulun matalaa penkkiä kuluttaessa tulee vastaan jos jonkinlaisia tapauksia, joista muutamia tavallisimpia vois analysoida tässä:

1. Luennoitsija

Useimmissa kouluissa lienee ainakin yksi opettaja, joka vain puhuu ja puhuu. Interaktiiviset osuudet jäävät tällaisen opettajan tunneilla vähemmälle, sillä pääpaino on opettajan osalta puhumisessa ja oppilaan osalta kuuntelemisessa. Näin ollen luennoitsija on huono vaihtoehto tekemisen kautta oppiville opiskelijoille. Osa luennoitsijoista jättää taulumuistiinpanot ja powerpointit pois ja antaa oppilaiden tehdä itse omat muistiinpanonsa, mikä saattaa toisinaan huonontaa oppilaiden keskimääräisiä koetuloksia. Toisaalta on olemassa myös luennoitsijoita, jotka unohtavat koko ympäröivän maailman puhuessaan. Näissä tapauksissa myös oppilaat pääsevät ääneen (keskenään), mutta tämänkään ei yleensä ole havaittu parantavan arvosanoja. On olemassa enemmän ja vähemmän tylsiä luennoitsijatyyppejä, mutta suurin osa valitettavasti enemmän.

2. Tiukkapipo

Toisille opettajille kurin ja työrauhan pysyminen tuntuu olevan se tärkein asia. Lisäksi unohduksista tai huonosta käytöksestä määrättävät sanktiot voivat olla varsin keskeisessä osassa. Pahimmillaan tunneilla vallitsee vaivautunut hiljaisuus ja oppilaat puhuvat vain kysyttäessä tai silloin, kun opettaja poistuu luokasta. Suurin osa tällaisista opettajista on vanhempaa sukupolvea. Useinkin tiukkapipotyyppinen opettaja osaa opettaa asiat hyvin, mutta tunnin ilmapiiri saattaa siitä huolimatta vaikuttaa negatiivisesti arvosanoihin. Oli miten oli, usein juuri nämä opettajat jäävät parhaiten oppilaiden mieleen.

3. Rento

Tietyllä tavalla äskeisen vastakohta. Tyypillisimmillään tällainen opettaja keskustelee paljon oppilaiden kanssa antaen näidenkin keskustella, mikä voi tehdä oppituntien ilmapiiristä hyvinkin miellyttävän. Osa rennoista opettajista on hyvinkin samalla aaltopituudella oppilaiden kanssa jääden jopa koko tunniksi puhumaan oppilaiden kanssa jostakin aivan muusta kuin pitäisi. Toisinaan rento opettaja on (ainakin oppilaiden vanhempien mielestä) liiankin helposti puhuttavissa ympäri, ja työrauhan ajoittainen horjuminen saattaa haitata tietyn tyyppisiä opiskelijoita. Lisäksi jos oppilaat keskustelevat aiheen vierestä, arvosanat voivat kärsiä. Tästäkin huolimatta suurin osa oppilaista pitää rennoista opettajista.

4. Ei kiinnosta

Lähes jokainen luultavimmin tietää opettajan, joka ei ole henkilökohtaisesti lainkaan kiinnostunut opettamastaan aineesta. Tämä tekee opetuksesta pahimmillaan todella puuduttavaa seurattavaa, ja sen uskottavuutta vähentävät entisestään mahdolliset asiaan liittyvät kommentit opettajalta, vaikkapa: "En minäkään tästä tykkää, mutta pakko nämä asiat on tavalla tai toisella opettaa teille..." Usein tässä tapauksessa kyseinen opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta olematta kiinnostunut kaikista. Suurimman virheen tällainen opettaja tekee antamalla sen näkyä - vaikutusta on taatusti myös oppilaiden motivaatioon.

5. Omalaatuinen

Näitä opettajia on lähes varmasti jokaisessa koulussa. Jos on joku opettaja, jolla on mainetta oppilaiden keskuudessa myös oman koulunsa ulkopuolella, hän on kaikista todennäköisimmin juuri omalaatuiseksi luokiteltava. Omalaatuisella opettajalla on jokin oma juttu, mistä juuri tämä opettaja muistetaan - rajana vain mielikuvitus. Lievimmissä tapauksissa kyse on vaikkapa käsitekarttoja tai ryhmätyöskentelyä ylenpalttisesti suosivasta opettajasta, mutta kaikenlaista on nähty: shakinpeluuta tunnilla, salaliittoteorioita, matkakertomuksia, pinttyneitä sanontoja ja poikkeuksellisia opetustapoja. Omalaatuiset opettajat jakavat tavallisesti mielipiteitä hyvin tehokkaasti.

Tästä vaan omia opettajia tunnistamaan :D Nää ominaisuudet saattaa enemmän tai vähemmän yhdistyy toisiinsa, koska ihmiset on erilaisia ja opettajat yleisesti ottaen on ihmisiä. Sori tää kuivahko analyysi kun liiottelu jäi tällä kertaa vähän vähemmälle, kyllähän nyt opettajien persoonat pitäis olla yhtä värikäs juttu ku se kouluruokakin :D Ehkä otan tään aiheen vakavammin siks että saattasin jopa haluta isona jonkunlaiseks opettajaks.

Lienee sanomattaki selvää että sijottuisin ite kategoriaan 5... ;DDD

Hymyä valtuustoon?

Jos (ja kun) kaikki ei vielä tienny niin päätinpä lopulta lähtee ehokkaaks kunnallisvaaleihin. Yllätys yllätys, tietysti KD:n listoilla :D Mua siis kysyttiin ehdokkaks ja melko pitkällisen harkinta- ja rukousprosessin jälkeen tulin siihen tulokseen, että jos Jumala haluu käyttää mua politiikassa niin käyttäköön ihmeessä. Ekana tuli mieleen Jeremian kirjan kohta 29:7: Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne. (Sori nyt vaan ei-uskovat lukijani jos Raamatulla hakkaaminen alkaa jo tässä vaiheessa ;DDD) Joka tapauksessa, avatakseni tätä ajatusta, haluaisin siis ite toimia Jyväskylän parhaaks ja olla mukana tekemässä siitä edes vähäsen parempaa paikkaa asua niin itelleni kuin muillekin. Uskon, että se ei oo Jumalankaan mielestä huono juttu.

Mutta millanen poliitikko meikäläisestä tulis? (Varoitus: seuraava osio saattaa sisältää pieniä määriä erästä huumorin lajia... ;D)

-Myönnän, että oon ihan mielelläni esillä ;D Toisaalta en oikeesti tykkää tai osaakaan mainostaa itteeni sillä lailla ku toimivan vaalikampanjan aikaansaamiseks pitäis tehä. "Lintumies - kaukana poliittisesta broilerista!" Okei, ehkä vaan suosiolla palkkaan itelleni propagandaministerin.

-Oon huomannu monessa reaaliaineitten kokeessa (varsinki filosofiassa :D) että pakon edessä osaan myös jauhaa asioita edestakasin päätymättä mihinkään lopputulokseen. Se olis varmasti hyödyllinen taito mikäli musta tulis poliitikko, mutta en luultavasti vaan pystyis tekemään niin vapaaehtosesti... Ehkä annan myös liian suoria vastauksia voidakseni millonkaan menestyä politiikassa :D

-Se ominaisuus mulla ainaki on kunnossa että puhetta tulee vaikka muille jakaa. Kun on enemmän tai vähemmän sanavalmiudella siunattu niin hyötyähän siitä varmaan olis. Ajatus voi katketa, mutta puhe ei sillonkaan :D Mutta onko mulla liikaa "vääriä" mielipiteitä? Todennäkösesti joku leimais mut "fanaattiseksi äärikonservatiivifundamentalistikristityksi" heti kun pääsisin puhumaan vähänki enemmän, ja sit saisin median kautta uskomattoman määrän viestinnällistä apulantaa niskaani... No, se riski pitää ottaa :D

Okei, tähän päättyy se osuus josta varotin. Jos havaitsit poliitikkoihin kohdistuvaa sarkasmia, se on aivan mahdollista. En kuitenkaan pyri osoittelemaan sormella ketään tiettyä henkilöä, tuon vaan esille tavallisia stereotypioita. On ilman muuta olemassa myös hyviä ja yksinaamasia poliitikkoja, toivottavasti kuulut tähän ryhmään mikäli satut olemaan mukana politiikassa ;D Keskivertokansalaisen ajattelutapa politiikkaa kohtaan saattaa kyllä olla sellanen että se on likasta peliä tai tajuttoman tylsää ja poliitikot on sellasia selkärangattomia kivien alla eläviä otuksia, mutta totuus ei takuulla oo niin mustavalkonen. Ja ainahan voi ite yrittää vaikuttaa asioihin niin että ne tulis paremmiks. Musta tuntuu että varsinki nuorille sanotaan nykyään useesti suunnilleen näin: "Jos haluut vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, tule mukaan tähän ja tähän juttuun ja voit vaikuttaa!" Tässäpä nähään nyt vähän sitä, millä lailla ihmiset suhtautuu siihen että nuori haluais vaikuttaa kotikuntansa asioihin ja missä määrin se vois käytännössä onnistua. Eipähän kukaan voi ainakaan nyt sanoo että "Tommia ei kiinnosta".

Joka tapauksessa kaikki jotka tuntee mut voi varmaan myöntää, että mä en valtuustoon päästessäni olis ihan tyypillinen poliitikko ;D Mikäli kävis niin että pääsisin, mun ykköstavote olis ilman muuta auttaa tekemään Jyväskylää vielä ihmisystävällisemmäks paikaks. Ja vaikka en pääsiskään, toteuttaisin varmasti edelleen tätä tavotetta ruohonjuuritasolla hymyn, huomaavaisuuden ja rukouksen voimin. Onneks niillä saa aikaan jo melkosen paljon.

Kouluruokatiedettä

Mieleeni tuli parin viikon takainen keskustelu koulun ruokalassa. Sen inspiraationa toimi lautasella juuri sillä hetkellä vellova kanakeitto, mutta melko nopeesti siirryttiin kyseisestä ruokalajista vielä tutumpiin kouluruoan ilmentymiin - perunamuusiin ja kokoperunoihin. Koska oon ihminen, joka tykkää kaikenlaisten asioitten luokittelusta (myös niitten huumorin lajien ;D) ja mulla on kouluruoasta vuosien kokemus, oon päättäny listata kyseisen keskustelun helmiä jatkettuna omilla sen jälkeisillä pohdinnoilla. Tarkotukseni ei oo haukkuu suomalaista kouluruokaa maan rakoon, suurelta osin se täyttää kyllä tarkotuksensa. Erehtyminenhän on kuitenkin inhimillistä, joten virheitä sattuu jokaiselle. Empiirinen tutkimus osottaa todeks ainaki tällasia tapauksia:

Kanat (keitossa, tästä koko juttu lähti):

-Kanahiutaleet; kanaa olemattoman vähän ja pienenä hileenä

-Purkkakana; raaka-aineet on ilmeisesti siivutettu kumikanasta

-Supersäiekana; nimi kertonee riittävästi, kana siis pitkinä säikeinä

Perunat:

-Kumiperunat; veikkaisin jokaisen tietävän, mistä on kyse. Urbaanilegendojen mukaan voivat pompata hyvinkin korkealle, itse en ole kokeillut.

-Nahkaperunat; lievempi versio kumiperunasta. Kuorittava toisen kerran, minkä jälkeen maistuvat hyvältä.

-Kinder-yllätysperunat; sisältävät "yllätyksinä" mustia paakkuja (perunarutto)

-Kuoriperunat; joissakin kouluissa oppilaat joutuvat kuorimaan pottunsa itse

-Raa'at perunat; jääneet syystä tai toisesta keittämättä kunnolla

-Hilseperunat; hilseilevät lautaselle otettaessa tai jo ennen sitä pieneksi hileeksi

-Jauhoperunat; jalostuneempi muoto edellisestä. Hajoavat suoraan perunajauhoksi.

-Eiliset perunat; voivat sisältää edellä mainittuja ominaisuuksia myös yhdistelminä

Perunasosetyypit:

-Magneettimuusi; jää kiinni lautaseen, vaikka sen kääntäisi ylösalaisin. Erikoisuutena mahdollisuus ilmaveivaukseen haarukalla.

-Perunavellimuusi; lautaselle läväytettynä läiskähtää kaikkiin ilmansuuntiin, yleensä myös omalle paidalle.

-Ominaislämpökapasiteettimuusi; tulikuumaa vielä kymmenen minuuttia lautaselle ottamisen jälkeenkin. Polttaa kielen takuuvarmasti.

-Paakkumuusi; sisältää pieniä paloja perunaa tai muita paakkuja

-Käsikranaattimuusi; edellisen erikoistapaus, sisältää jopa puolikkaita perunoita

-Muovailuvahamuusi; jäykkä koostumus tarjoaa mahdollisuudet savenvalantaan

-Sementtimuusi; menee edellisestä hieman pidemmälle, käytetään kuvanveistoon

-Jauhomuusi; valmistettu edellisen päivän jauhoperunoiden ylijäämistä

-Höttömuusi; vähintään puolet koostumuksesta ilmaa

-Eilinen muusi; yleensä tunnistettavissa vaihtelevan värisestä vartalopanssarista

-Mysteerimuusi; epänormaalia, mutta vaikea luokitella mihinkään kategoriaan

Kuulostaako tutulta? Tässä ei varmasti oo ees kaikki. Seuraavalla kerralla saatat katsella lautastasi tarkemmin ;D

-Tommi

P.S. Mä varotin että mun päässä voi liikkua ihan mitä tahansa... :D

Hyvä Pointti

Moi taas!!!

Oon vissiin enemmän tai vähemmän virallisesti luvannu kirjottaa jatkoriparin jälkeen, näin siis tapahtukoon. Kuluneen viikonloppuni vietin Pointti-tapahtumassa Ryttylässä ja kyllä kelpas! (Jos et oo kuullu koko paikasta niin sellanen kylä Kansanlähetysopistoineen löytyy jostain Hämeenlinnan ja Riihimäen välimaastosta :D) Tätä Pointtia vois nyt vähän analysoida pienen matkakertomuksen muodossa.

Perjantain koulutunnilla kävin ainoastaan pitämässä (saman aamun aikana kyhätyn :D) maailmanuskontoesitelmän, joka nojautui pitkälti improvisaatioon. Hyvin se kumminkin meni, ja fiilikset peruskorkeella suuntasin Jykylän juna-asemalle. Matka tuli ja meni, ja perillä Rydessä suunnattiin tietty Saleen heti alkajaisiksi. Fiilisosastoa nosti entisestään vanha kunnon jälleennäkemisrumba, joka sisälsi tyypillisesti ainakin puoli tuntia jonottamista ilmottautumiseen sekä melkosen määrän halauksia ja lyhyitä kuulumistenvaihtoja samalla. Illan ohjelmasta mainittakoon ennen kaikkea suklaansyöntikilpailu; söin päälle puolet meiän ryhmän levystä haarukalla ja veitsellä. Pyydän anteeksi alisuoriutumistani, oltiin vasta kolmansia... eikä illalla tietenkään jostain kumman syystä vaan saatu nukuttuu huoneporukan eeppisyydestä huolimatta (tai todennäkösemmin just sen takia :D)

Lauantaina heräsin tyypillisesti ilman mitään herätystä klo 6:30. Aamu piti tietenki alottaa linturetkellä, aikanen lintuhan nappaa madon joten tällä logiikalla aikanen Lintumies näkee aikasen linnun :D Taisin kuitenki taas alisuoriutuu vähän, reissu tuotti vaan 38 havaittua lajia (seuraavan aamun myötä leiripinnojen kokonaismäärä oli 48 :D) Aamu jatkui perussetillä lauluu ja opetusta, minkä jälkeen vetäydyttiin viime kesän ripariporukalla suunnittelemaan iltaohjelmaan esitystä nimeltä "Vanha testamentti läpi 5 minuutissa", niinku ehkä voi kuvitella niin aikamoista säätöä. Loppupäivä meni tyypillisissä ryttylätapahtuma-merkeissä: sporttiosuus ennestään tuntemattoman ulkoliikuntalajin parissa, saunat, omalla kitaralla vedettyä epävirallista yhteislaulua joka väliin ja tietty ruokaa :D Jopa se VT5min saatiin meiän huippuporukalla varsin kelvollisesti kasaan iltaohjelmassa. Ohjelman Nooa-osuutta ei tosin vedetty mun mielestä ihan riittävällä tunteella eikä riittävän nopeesti, ihan hyvä yritys mut ei siinä oikeeseen nooa-fiilikseen päässy... :D Iltahartaudessa meiän Pohjanmaa-porukalle oli tietenki liian vähän aikaa rukoilla, pitihän se arvata :D Loppuilta tai oikeestaan loppuyö venähti eeppisen huoneporukan kanssa ultrasyvällisissä keskusteluissa puolen kolmen nurkille, mutta ei se unimäärä oo niin justiinsa...

Pitäähän sitä joskus kuviaki laittaa, tällaset maisemat siellä.

Sunnuntaiaamun ohjelmassa oli taas epävirallinen linturetki, jonne en tällä kertaa ees lähteny itekseni - yksikin vapaaehtonen lähtijä on aina positiivinen yllätys :D Loput aamupäivästä suunnilleen vaan harmiteltiin sitä miks pitää jo lähtee (varsinki ku meikäläinen lähti aikasemmalla junalla ehtiäkseen vielä nuorteniltaan Jyväskylässä...), ja perus hyvästelyosuudesta mua ei meinattu päästää ees lähtemään :D Näin loppuun pitää sanoo että kiitos kaikille asianomasille, on aina todella piristävää kuunnella hyvää opetusta, rukoilla, jutella ja tutustuu uusiin ihaniin ihmisiin! Ei tällasessa seurassa todellakaan voi olla hymyilemättä :)))

Tää teksti voi valitettavasti olla osalle lukijoista lähinnä vaan kaukaiseks jäävää ryttylähehkutusta, mutta ite tapahtuma saattaa vaikuttaa johonkuhun muuhunki siinä suhteessa, että mulle tulee jokaisesta tällasesta leiristä vaan parempi fiilis ja enemmän voimaa ja motivaatiota olla positiivinen :) Hymyn tarttumista vaan siis ootellessa ;D

-Tommi

Outside-huumoria

Tänään tulin miettineeks inside-huumoria kun suddenly le wild inspiration appears ja päätin sit kirjotella jotain tänne :D Aattelin siis sitä, kuinka iso osa päivittäisestä huumoriannoksesta koostuu erilaisista inside-läpistä joitten hauskuus on vaan tietyn sisäpiirin havaittavissa. Lienee jokaiselle vähänkin sosiaalista elämää omaavalle tuttu ilmiö että jos viettää vähänki kauemmin aikaa jonkun tietyn ihmisen tai porukan kanssa, tapahtuu väistämättä niin että tilannekomiikka tekee tehtävänsä ja syntyy inside-läppä tai useampikin. Tarvitaan vaan yks keskimäärästä mehevämpi lohkaisu, väärinymmärrys tai hauska sattumus, joka muistetaan myöhemmin sopivissa (tai sopimattomissa) tilanteissa ja saattaa lopulta päätyä ties kuinka käytetyks sanonnaks leviten uskomattoman laajalle.

Suurin osa näistä jutuista kuitenki jää vaan pienen porukan sisälle ja unohtuu lopulta. Seuraavaks nähään millasia ideoita mun pää saattaa tuottaa luovan seuran vaikutuksesta, aattelin siis listata mieleen tulevia inside-läppiä jotka koen ite enemmän tai vähemmän ymmärtäväni. Pyydän anteeks niiltä jotka ei ymmärrä näistä ainuttakaan, toivottavasti joku näistä kuitenki kuulostaa tutulta:

-SIIIIIIS...

-Ellei...

-Awkward Turtle

-Tirpuunen

-Ylistyksen viitat

-Ei se oo niin justiinsa
-Ookkonää Oulusta, pelekääkkönä maitopurukkia

-Sharing is caring

-Hyvää yötä jätkät

-Nooa tarttuu

-Aamuherätys pilaantuneilla meetvursteilla

-Kastun koulu

-Me kuollaan kaikki

-Nähään ennemmin tai myöhemmin

-Gentamo

-Pu-pu-pu-pullava

-Oh my...my...my...

-Närhipaita
-Surrealistinen biitsihiekka
-Käsidesi
-Laulumonisteet suoraan pinoon

Sori kun en muista enempää :D Väitän muuten että mun lisäks ei löydy ketään muuta joka tietäis nää kaikki jutut, se kertoo jo jotain siitä miten tavallinen juttu inside-huumori on. Ja hyvä niin, tylsäähän elämä olis ilman tällasia piristyksiä :D

Voi sitä inside-läppien määrää mikä sisarusten väliseen töhertelyyn sisältyy... :D

Sitten tuli mielenkiintonen ajatus: kun on olemassa inside-läppiä, voisiko olla outside-läppiäkin? Olisiko outside-läppä vitsi, jonka kuka tahansa voi ymmärtää vai ehkä vitsi, jota kukaan ei ymmärrä? Samantekevää. Miettiessä tuli nimittäin seuraavaks mieleen frontside-läppä, mutta Tommia todellakaan ei kiinnosta sen biisin miettiminen just nyt... :D Seuraavan kerran jätän ehkä tällaset pohdiskelut suosiolla meiän koulun kakkosmalujen mietittäviks. Tai Philosoraptorin.

-Tommi

Tästä se lähtee!

Tervehdys jokaiselle joka on lukenu facebookin puolelta tai saanu jotenki muuten selville että alan kirjottaa blogia! Vaikka oisit vaan eksyny tänne vahingossa niin tervetuloo joka tapauksessa. Jos mun henkilöllisyys on jollekulle epäselvä niin oon tällä hetkellä 18-vuotias lukiolainen Vaajakoskelta (Jyväskylästä). Sit harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista sen verran että voisin turvautuu aikasemminki käyttämääni määritelmään ja todeta olevani jonkunasteinen lintuasiantuntija, jonkunasteinen musiikkimies ja jonkunasteinen seurakunta-aktiivi. Haluun tehä jo tässä vaiheessa selväks että tään blogin kirjottaja uskoo sataprosenttisen täysillä Jeesukseen, mikä tulee varmasti näkymään osassa mun kirjotuksista selkeesti ja osassa ei niin selkeesti. Haittaakse? No jaa, tää varotus kuitenki siks, että jos koet saavasi enemmän tai vähemmän allergisia tai allergisen kaltaisia oireita ollessasi tekemisissä kristinuskon kanssa, tarjoon tässä vaiheessa mahollisuuden lopettaa lukeminen. Jatkamisen voi joka tapauksessa ottaa vaikkapa siedätyshoidon kannalta. Pääasia ettei mua syytetä äärikristillisen propagandan levittämisestä ilman että oon varottanu siitä etukäteen ;D Mun blogi tulee luultavasti tarjoomaan kaikenlaista settiä maan ja Taivaan väliltä, kirjotan siitä mitä mun päässä liikkuu joten koskaan ei voi olla varma mitä sieltä tulee...

Mutta sit varsinaiseen asiaan. Kai tässä ekassaki tekstissä pitää jotain sisältöö olla, joten revitään se sisältö tästä tilanteesta. Asia on siis niin että olin aika positiivisesti hämmästyny siitä miten nopeesti se tykkäysraja tuli täyteen mun fb-päivityksessä josta tää juttu tavallaan lähti, "vanhan laulun" pessimistisyydet sai kenkää aika nopeesti ja myönnetään että alko hymyilyttää :D Sosiaalisessa mediassa on hyvätkin puolensa, ja tällasen kollektiivisen päätöstenteon ohella yks parhaista on se, että myös facebookin kautta voi tulla paremmalle tuulelle tai mikä ehkä vielä parempaa, saaha jonkun muun paremmalle tuulelle. Yleensä toisen ihmisen piristäminen piristää omaaki mielialaa, ja vaikka hymy tarttuu ehottomasti parhaiten face-to-face-kontaktissa, paremman puutteessa myös face-to-facebook toimii. Jopa mun ns. positiivisuustempaus lähti Facebookista, joten ei se ihan läpeensä paha juttu vissiin ole ;D Mutta miksipä ei - I'm blessed and I know it, joten mulla on varaa jakaa positiivisuutta muillekin. Koska myös "Sharing is caring" pätee eikä se oo keneltäkään pois, yritän aina vähän vastustaa sellasta äärijuroa suomalaisen miehen stereotypiaa kun semmoselle päälle satun :D Toivon että tää blogikin piristää vielä joskus jotakuta tavalla tai toisella, sitä sit ootellessa :)

Loppuun kuiva informaatiopläjäys (älkää kysykö miten pläjäys voi olla kuiva...) elikkä pyrin kirjottamaan tänne sillon ku tulee ispiraatio kirjottaa, tavotteena vois olla että about kerran viikossa. Kiitos jos jaksoit lukee tänne asti! Hymyä ja siunausta elämääsi, uskoitpa sellaseen tai et ;)

-Tommi